Erikoislääkärin uutiset, Yleislääketiede

publishedVersio

Palkkausjärjestelmäuudistus Suomen puolustusvoimissa : Tutkimuskohteena Kaartin Jääkärirykmentti

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Suomen valtionhallintoa on uudistettu voimakkaasti 1980-luvun lopulta lähtien. Uudistukset ovat koskeneet myös valtion palkkausjärjestelmiä. Valtion palkkapolitiikan uudistaminen alkoi tulosjohtamisuudistuksen yhteydessä, jolloin virastotasolle lisättiin itsenäistä toimivaltaa määrätä virkamiestensä palkkauksesta. Tavoitteena oli kehittää palkkapolitiikkaa tuloksellisuutta korostavaan suuntaan. Palkkausjärjestelmäuudistus on ulottunut myös puolustushallinnon alalle: suurin osa puolustusvoimien työntekijöistä siirtyi uuteen palkkausjärjestelmään vuonna 2003. Tämän pro gradu -tutkielman ensisijaisena tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen: Miten puolustusvoimien henkilöstö kokee palkkausjärjestelmäuudistuksen? Tutkielmassa tarkastellaan myös, toteutuvatko tulospalkkausmallin tavoitteet ja periaatteet käytännössä puolustusvoimissa. Tutkimuksen avulla pyritään luomaan uutta tietoa tutkimusaiheesta sekä tarjoamaan puolustusvoimille välineitä palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu valtionhallintoon käyttöönotetusta tulospalkkausmallista sekä sen taustalla vaikuttavista kaupallisista palkkausjärjestelmistä. Tulospalkkausmalli koostuu työkohtaisesta, henkilökohtaisesta ja ryhmäkohtaisesta (tulospalkkio) osasta. Valtion palkkausjärjestelmiä on uudistettu tämän tulospalkkausmallin mukaisesti. Kaupallisista palkkausjärjestelmistä käytetään tässä pro gradu -tutkielmassa puolestaan käsitettä konsulttimallit. Keskeisin teoreettisen viitekehyksen aineisto koostuu Valtion työmarkkinalaitoksen julkaisuista. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty pääosin survey-kyselyn avulla, joka toteutettiin Kaartin Jääkärirykmentissä tammikuun lopulla 2005. Kyselyn vastausprosentti oli 47,5 %. Tutkimuksessa ovat vertailun kohteena puolustusvoimien eri ammattiryhmien työntekijöiden kokemukset palkkausjärjestelmäuudistuksesta. Muita taustamuuttujia ovat vastaajien ikä, sukupuoli ja koulutusaste. Aineistoa analysoitiin laskemalla aritmeettisia keskiarvoja kysymyksittäin kunkin taustamuuttujan luokissa. Luokkien keskiarvojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä SPSS-ohjelmaa hyödyntäen. Survey-kyselyn aineistoa täydennettiin kahdella teemahaastattelulla, jotka toteutettiin Pääesikunnan henkilöstöosastolla. Empiirinen aineisto osoitti, että Kaartin Jääkärirykmentin henkilöstön kokemukset palkkausjärjestelmäuudistuksesta ovat olleet kokonaisuudessaan jokseenkin negatiivisia. Siviilityöntekijöiden kokemukset uudistuksesta ovat olleet kaikkein negatiivisimpia, ja vastaavasti vain upseerit ovat kokeneet palkkausjärjestelmäuudistuksen kokonaisuutena jokseenkin positiivisesti. Miehet ovat kokeneet uudistuksen selvästi naisia myönteisemmin. Ikäluokittain tarkasteltuna 30-39-vuotiaat ovat kokeneet palkkausjärjestelmäuudistuksen kaikkein positiivisimmin. Empiirinen aineisto osoitti myös, että tulospalkkausmallin mukaiset tavoitteet motivoivasta ja kannustavasta palkkausjärjestelmästä eivät ole toteutuneet Kaartin Jääkärirykmentissä, ja tavoite oikeudenmukaisesta palkkausjärjestelmästä on toteutunut vain upseerien osalla. Myöskään tavoite laadukkaamman työn tekemisestä aikaisempaan verrattuna ei ole toteutunut Kaartin Jääkärirykmentissä

How Does Triage by an Electronic Symptom Checker Match with Triage by a Nurse?

Publisher Copyright: © 2022 European Federation for Medical Informatics (EFMI) and IOS Press.Electronic symptom checkers (ESCs) have been developed to make triage for primary health care patients in Finland. Based on the analysis of the patient's responses to a set of questions, the ESC classifies him/her as emergent, urgent, not urgent, or advices on self-care. In this study the user answered the questions posed by the electronic symptom checker, after which a nurse assessed the urgency of the same user's symptom. The triage nurse was not allowed to know the result of the electronic symptom assessment until he or she had assessed the patient's condition. The level of triage was compared between ESC and nurse in each individual case. Findings from 825 individual cases were analyzed. The mean 'exactly matched' for all symptom estimates was 52.6%. The mean 'exactly matched' or 'overconservative but suitable' for all symptom assessments was 66.6%. Safe assessments of electronic symptom checkers accounted for 98.6% of all assessments. A case was defined as 'safe' if the recommendation for action given by the symptom assessment was at most one level less urgent than the nurse's triage assessment of the same case. The findings show that electronic symptom assessments are safe compared to the assessment of an experienced nurse Omaolo.Peer reviewe

Mice Reach Higher Visual Sensitivity at Night by Using a More Efficient Behavioral Strategy

Circadian clocks predictively adjust the physiology of organisms to the day/night cycle. The retina has its own clock, and many diurnal changes in its physiology have been reported. However, their implications for retinal functions and visually guided behavior are largely unresolved. Here, we study the impact of diurnal rhythm on the sensitivity limit of mouse vision. A simple photon detection task allowed us to link well-defined retinal output signals directly to visually guided behavior. We show that visually guided behavior at its sensitivity limit is strongly under diurnal control, reaching the highest sensitivity and stability at night. The diurnal differences in visual sensitivity did not arise in the retina, as assessed by spike recordings from the most sensitive retinal ganglion cell types: ON sustained, OFF sustained, and OFF transient alpha ganglion cells. Instead, we found that mice, as nocturnal animals, use a more efficient search strategy for visual cues at night. Intriguingly, they can switch to the more efficient night strategy even at their subjective day after first having performed the task at night. Our results exemplify that the shape of visual psychometric functions depends robustly on the diurnal state of the animal, its search strategy, and even its diurnal history of performing the task. The results highlight the impact of the day/night cycle on high-level sensory processing, demonstrating a direct diurnal impact on the behavioral strategy of the animal.Peer reviewe

Maankäyttö- ja rakennuslain kaupan selvitys

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa tarvitaan tietoa vähittäiskaupan säännösten toimivuudesta sekä tulevaisuuden ohjaustarpeesta. Selvitys jakautuu kahteen osaan. I osa käsittelee maankäyttö- ja rakennuslain vuonna 2017 voimaan tulleiden muutosten vaikutuksia kaupan sijainnin ohjaukseen. II osassa käsitellään kaupan tulevaisuutta sellaisten asioiden osalta, joilla arvioidaan olevan vaikutusta kaupan sijainnin ohjauksen tarpeeseen. Työ sisälsi kesällä 2019 viranomaisille ja kaupan toimijoille suunnatun kyselyn. Tuloksia syvennettiin kaupan haastatteluilla ja kirjallisuuslähteillä. Kaupan säännösten toimivuuden tarkasteluun otettiin mukaan myös uusien säännösten aikaan laadittuja maakunta-, yleis- ja asemakaavoja. Näiden avulla hahmotettiin, miten kaavoituksessa on huomioitu muuttuneet säännökset. Lisäksi tarkastellaan kaupan kehitystä tilastojen perusteella. Samaan aikaan tämän selvityksen kanssa Suomen ympäristökeskus on tuottanut vähittäiskaupan rakenteen, sijainnin ja asioinnin muutoksia kuvaavaa tietoa, joista keskeisiä esitetään myös tässä selvityksessä. Tulevaisuuden ohjaustarpeen osalta tarkastellaan kaupan trendejä, kaupan tulevaisuuden näkymiä ja logistiikan kehitystä, joihin kaikkiin verkkokauppa vaikuttaa. Lisäksi esitetään sekä viranomaisten että kaupan toimijoiden näkemyksiä kaupan sijainnin ohjauksesta tulevaisuudessa. Lopussa esitetään yhteenveto ja johtopäätökset

Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa: Tulkinnan ongelmia

Selvityksen tavoitteena oli tuottaa taustatietoa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan tulkintaa koskevan ympäristöministeriön suosituksen ajanmukaistamiseen. Sitä varten selvitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan viimeaikaista kehitystä, myymälätyyppien muutoksia sekä keskustojen ulkopuolisten kaupan alueiden rakennetta. Asiantuntijoita kuulemalla selvitettiin, miten paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa on kunnissa tulkittu ja millaisia ongelmia tulkintaan liittyy. Tulkintaongelmien taustalla on kaupan viime aikainen kehitys. Monet paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälät ovat viime vuosina laajentaneet valikoimiaan uusiin tuoteryhmiin. Esimerkiksi huonekalukaupoissa myydään huonekalujen ohella aikaisempaa enemmän sisustustavaroita. Kehitys on johtanut siihen, että on aikaisempaa vaikeampi arvioida, onko yksittäinen myymälä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa vai maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama vähittäiskaupan suuyksikkö. Selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että suosituksessa esitetty paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan toimialaluettelo on edelleen pääpiirteissään ajanmukainen. Tarkistustarpeet koskevat ennen muuta oheistuotteiden määrittelyä

Eurooppalainen yleislääketieteen tutkimusagenda

Minne pitäisi suunnata yleislääketieteen tutkimuksessa? EGPRN:n (European General Practice Research Network) tutkimusagenda on järjestelmälliseen kirjallisuushakuun ja sen monipuoliseen analyysiin perustuva Euroopan yleislääketieteen vahvuudet ja kehittämisalueet kokoava katsaus. Tutkimusagenda on kehyspaperi, joka terävöittää yleislääketieteen määritelmää ja sen tehtäviä sekä merkitystä tutkijoille ja päätöksentekijöille. Agenda on hyödyllinen tutkimuksen jäsentämisessä, tutkimustarpeiden arvioinnissa, infrastruktuurin vahvistamisessa ja uuden tutkimuksen strategisessa suunnittelussa